OHJEITA ALOITTELIJALLE

MISSÄ VOIN PELATA PÖYTÄTENNISTÄ?

Jos paikkakunnallasi toimii pöytätennisseura, voit ottaa yhteyttä seuran yhteyshenkilöön ja kysyä tietoja paikkakuntasi pelisaleista ja -ajoista. Yhteyshenkilöt kertovat myös junioreille järjestetyistä ohjatuista harjoituksista.

Jos paikkakunnallasi ei ole toimivaa pöytätennisseuraa on pöytiä usein nuorisoseurojen tai kerhojen tiloissa. Voit myös hankkia tai tehdä pöydän itse. Riittää että sinulla on käytettävissäsi tila, jossa pöytätennistä mahtuu pelaamaan. Taloyhtiön kerhohuoneeseen voi talkoohengellä järjestää pöydän, jolla pystyy pelaamaan.
Suomessa järjestetään myös jokamiehen pingissarjoja. Ne on tarkoitettu kolmen pelaajan koulu-, luokka-, työpaikka- tai perhejoukkueille. Sarjat alkavat syksyisin, ilmoittautumiset lokakuun puoleen väliin mennessä. Ota yhteys jokamiessarjojen yhteyshenkilöön!

Jos jokin asia ei näiltä www-sivuilta selviä, niin se selviää Suomen Pöytätennisliitosta. Ota yhteyttä!

SISÄLLYSLUETTELO

1. PÖYTÄTENNISVÄLINEET

1.1 Pöytä
1.2 Verkko
1.3 Mailat
1.4 Mailan valinta
1.5 Pallot
1.6 Varusteet

2. KERHOTILA
2.1 Kalusteet
2.2 Toimivuus

3. TÄRKEIMMÄT PELISÄÄNNÖT
3.1 Aloitus
3.2 Syöttö ja syötönvaihto
3.3 Piste, erä, ottelu
3.4 Nelinpeli
3.5 Muita yleisiä sääntöjä

4. MAILAOTE JA PERUSLYÖNNIT
4.1 Mailaote
4.2 Perusasento
4.3 Rystypallottelu
4.4 Kämmenpallottelu
4.5 Rystykontraus
4.6 Kämmenkontraus
4.7 Syöttö

PINGISTERMEJÄ

1. PÖYTÄTENNISVÄLINEET

1.1 PÖYTÄ

Pöydän tulee olla suorakaiteen muotoinen ja pelipinnan himmea ja tumma, 2 cm leveän valkean viivan reunustama. Pelipinnan valmistamiseen saa käyttää mitä ainetta tahansa, kunhan vain sääntöjen mukainen pallo 30 cm:n korkeudelta pudotettuna ponnahtaa 23 cm.

Mitat:
Pituus: 274 cm
Leveys:152,5 cm
Korkeus: 76 cm (pelipinnan korkeus lattiasta)

Nelinpelissa pöytä jaetaan kahteen yhtäsuureen kenttään 3 mm leveällä valkoisella sivurajojen suuntaisella keskiviivalla.

Pöytiä on mahdollisuus ostaa hyvin varustetuista urheilukaupoista tai pöytätenniksen erikoisliikkeestä. Pöydät ovat kokoontaittuvia, joten ne vievät hyvin vähän tilaa.

Pöydän voi myös aina tehdä itse. Tälloin suosittelemme pöytälevyksi 12 mm:n lastulevyä ja pintaväriksi vihreää (puolikiiltävää) maalia, taikka himmeää koulutaulumaalia. Pöydän jaloiksi käy melkein mikä tahansa materiaali, (puusta metalliin) mielikuvitusta käyttäen.

Kun pöytä nostetaan tai kuljetetaan pitää muistaa aina laittaa pelipinnat vastakkain, näin toimiessa pidennetään pöydän ikää ja se kestää käytössä kauemmin.

1.2 VERKKO

Verkko jakaa pöydän puoliksi kahteen yhtäsuureen osaan. Verkkoon kuuluvat verkon lisäksi sen pylväät kiinnitys- ja kiristyslaitteineen. Verkon alareuna on kauttaaltaan mahdollisimman kiinni pelipinnassa ja yläreuna on kauttaaltaan pelipinnan yläpuolella.

Mitat:
Korkeus: 15,25 cm
Ulkoreuna pöydästa: 15,25 cm
Verkko tulee pitää aina kireällä pelatessasi. Jokaisessa verkossa on kiristysruuvit kiinnikkeiden päissä. Kun verkko laitetaan kasaan, paras tapa on kierittaä se tolppien ympärille, josta se on taas nopeasti laitettavissa paikoilleen.

1.3 MAILAT
Maila on pingispelaajan tärkein väline. Siksi mailan valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maila saa sääntöjen mukaan olla minkä kokoinen, muotoinen ja painoinen tahansa, mutta lavan tulee olla litteä, jäykkä ja puinen. Kädensija saattaa vaihdella muodoltaan melkoisesti ja pelaajan on hyvä valita mukavimmin käteen sopiva.

Mailan päälle kiinnitetaan kumit, jotka ovat tärkein osa mailaa. Niiden perusteella mailat voidaan jakaa neljään pääryhmään:

1. Tavallinen eli kova maila

­ vain näppyläkumi, jossa näppylät ulospäin

2. Soft­maila

­ sienikumi näppyläkumin ja mailan lavan välissä, näppylät ulospäin

3. Backside­maila

­ sieni ja näppyläkumi, näppylät sisäänpäin, pinta sileä

4. Erilaiset yhdistelmämailat
­ mailan eri puolilla ominaisuuksiltaan erilaiset kumit

1.4 MAILAN VALINTA

Aloittelevalle pelaajalle sopii perusasioiden opetteluun parhaiten backside­maila 1 mm:n kumilla. Periaate on nimittäin se, että mitä ohuempi kumi sitä parempi hallinta, mitä paksumpi kumi sitä suurempi nopeus ja kierre. Backside­mailassa on parempi kitka kuin soft­mailassa. Siten sillä saa myös paremmin kierrettä palloon, mikä on peruslyöntien opettelemisessa erittäin tärkeää. Tästa syystä onkin syytä välttää urheiluliikkeiden mailavalikoimasta löytyviä halvimpia malleja, joista käsin kokeilemalla voi tunnustella miten olematon kitkaominaisuus niissä on. Niillä pelaaminen vaatii aivan oman tekniikkansa.

Mailavalikoima on todella runsas. Mailaa valittaessa törmää mitä erilaisimpiin vaihtoehtoihin. Kaupoissa on yleensä ns. valmismailoja, joissa on kumit valmiina sekä mailoja, joista nämä puuttuvat ja joihin valinnan mukaan liimataan kumit päälle. Harrastusta aloittavan kannattaa valita maila edellä annettujen ohjeiden mukaisesti ja taitojen karttuessa pelaaja voi valita mailansa pelityylinsa mukaan. Mailoja on tarjolla pelityylista riippuen hyökkäyspelaajille, puolustuspelaajille sekä näiden sekoitukselle. Pelityylejä on myös muunlaisia eli pelaako Iyöntivoittoista, spinnivoittoista peliä jne. Pääasia on, että pelaaja itse pitää mailastaan ja tuntee sen hyväksi ja sopivaksi itselleen.
Aloittelijalle suosittelemme nimenomaan valmismailoja, sillä isän tai veljen vanhoilla mailoilla pelaaminen on alussa vaikeaa jos ne ovat ns. kilpapelaajan mailoja.

1.5 PALLOT

Pallo on väriltaan himmeänvalkoinen tai himmeänkeltainen/oranssi ja halkaisija on 38 mm ja se painaa 2,5 grammaa. Se on valmistettu selluloidista.
Palloja valittaessa on hyvä tietää minkälaiseen tarkoitukseen ne tulevat. Aloittelijoille ja kuntopelaajille käy aivan hyvin yhden ja kahden tähden pallot, joiden hintakin on edullinen. Kun kehitytään ja peli paranee voidaan siirtyä parempaan kolmen tähden palloon, jonka peliominaisuudet ovat paremmat.

1.6 VARUSTEET

Pelivarusteisiin lukeutuvat edelläesitetyt maila ja pallo. Näin vähällä voi pelin aloittaa, koska pelaaminen ei välttämättä vaadi muita varusteita, kun pelataan rauhallisella pelitemmolla. Kun peli muuttuu kuntopeliksi, eli haluaa saada hikeä pintaan on syytä hankkia verryttelyasu ja sisäpelijalkineet, jolloin pelaaminen on mukavampaa.

Kun siirrytaan harrastepelaamisesta kilpapelaamiseen on pelaajan syytä hankkia Iyhyet pelihousut ja t­paita. Niiden väri tulisi mielellaan olla tumma, eli valkoista ei saa käyttää.

Pelihousuiksi käyvät mitkä tahansa urheilushortsit. Tossujen olisi hyvä olla matalapohjaiset, joilla liikkuminen on joustavampaa.

2. KERHOTILA

Kuten aikaisemmin on jo todettu ei pingispeli vaadi isoja tiloia, jotta peli onnistuisi. Kerhotilat rajoittavat peliä yleensä niin, että pelaaja ei kovin laajasti pääse liikkumaan. Mutta tila ei yleensä ole este pelaamiselle, vaan peli muokkautuu tilojen mukaan. Sopiva tila, jossa peli jo hyvin onnistuu on esim. 5x3 metrin kokoinen huone. Välttämättä pingikseen tarvittava tila ei tarvitse olla kerhotila, sillä myös leveät käytävät tai väestösuoja soveltuvat hyvin pingiksen pelaamiseen, kuten myös pannuhuone tai autotalli.

Kerhotilaa voidaan myös käyttää erilaisiin tilaisuuksiin kuten esim. kokouksiin, ,juhliin jne. Kerhotilan maalaamisessa tulee kiinnittaa huomiota värisävyyn, joka pelitilassa ei mielellään saisi olla valkoinen, koska slihen pallo "hukkuu" eikä sitä kunnolla näe. Jos tausta kuitenkin on vaalea voidaan aina käyttää keltaista palloa, joka näkyy huomattavasti paremmin tällaista seinää vasten.

Jos tilaan on ikkunoita tulisi ne peittää pelin ajaksi, ettei valo häiritse pelaajia.
Ilmastointilaitteista tuleva veto olisi saatava mahdollisimman pieneksi, ettei pallon lentorata häiriintyisi.

Valaistuksen tulisi jakautua tasaisesti koko pöydälle, ja ihanne olisi jos se on tasainen koko tilassa. Suosittelemme loisteputkivalaisimia, joissa on suojus paikoillaan.

2.1 KALUSTAMINEN

Kalustamisessa tulee olla tarkkana, ettei tilaan ahdeta liikaa kalusteita, jolloin toimivuus kärsii. Kun uhraa pikkuisen aikaa suunnitteluun saadaan kerhotilasta varmasti viihtyisä ja toimiva.

Erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia kerhotilan sisustamisessa:
- Iasten touhutila on mukava vaihtoehto, jolloin perheet voivat tuoda pienemmätkin lapset mukanaan, eikä tarvitse jommankumman vanhemman jäädä kotiin lapsenvahdiksi, vaan molemmat ja koko perhe voi osallistua toimintaan.

­ pienimuotoinen keittiö on hyvä olla olemassa, koska aina tulee joitakin tilaisuuksia joihin tarvitaan kahvinkeittomahdollisuuksia ja siellä on emäntäväen hyvä toimia. Myos jääkaappi on hyödyllinen ja varmasti käyttökelpoinen, sillä siellä on hyvä säilyttää virvoitusjuomia, jotka aina maistuvat pelin jälkeen.

­ tv ja radio antavat yhteishengen kannalta mukavan nautinnon, esim. urheilukisoja on mukava katsoa koko porukalla ja jännittää miten omat parjäävät.

­ wc:n ja lavuaarin sijaitseminen tilassa on myös suositeltavaa.

­ myös erilaiset muut harrastusmuodot voi hyvin suunnitellussa tilassa saada mahtumaan, ja näin niiden harrastaminen onnistuu mukavasti vaikka yhtäaikaa. Muutamia valhtoehtoja on tikkataulu, biljardi (saatavana eri kokoisia pöytiä), ilmapistooliammuntataulu ja myös pienimuotoinen voimailutila on aina hyväksi.

- eräänlainen baaritiski on eduksi moneen eri tilanteeseen, esim. tulosten kirjaamispaikka, kahvitarjoilupaikkana jne.

2.2 TOIMIVUUS

Tilan toimivuuden kannalta on asioita, joita on hyvä ottaa huomioon:
Siivouspuoli on siisteyden ja viihtyvyyden kannalta olennainen asia joka tulee olla hyvin järjestetty.

­ taloyhtiöiden tulee päättää millä tavalla asia järjestyy eli palkataanko siihen siivooja vai toimiiko vuorosysteemi.

Tilaan johtavat tuuletushormit voivat johtaa äänta kerhotilasta asuinhuoneistoihin, mikä on ikävää ja pidemmän päälle raskasta niille, joille tästa haittaa aiheutuu.

­ asia kannattaa heti alussa hoitaa kuntoon.

Pelin tuoksinnassa hiki tulee yleensa pintaan ja jotta haju ei jäisi tilaan, tulee ilmastoinnin toimia hyvin.

­ tämä on vielä tärkeämpää jos tilassa saa polttaa tupakkaa.

Järjestyshäiriöiden kannalta on syytä miettia pidetäänkö ovia auki vai järjestetäänkö jokin avainsysteemi.

­ olisi hyvä jos tilaa pystyttäisiin valvomaan aina kun sitä käytetään, jolloin estetään ilkivalta tilaa kohtaan.

Vetäjän löytyminen talosta edesauttaa tilan aktiivista käyttöä jolloin pelimuotojen luominen, sekä uusien asukkaiden informoiminen kuuluisi hänen harteilleen.

­ asukkaat lähtevat helpommin mukaan kun vetäjä löytyy.

Erilaisilla juhlatilaisuuksilla voidaan kerätä rahaa, jolla ostetaan tilaan kalusteita ja muuta tarpeellista. ­tällaisten tilaisuuksien järjestämiseksi tarvitaan talkoohenkeä, jolloin asukkaat pääsevat toimimaan keskenään.

Myös lapsille tulee järjestää omaa toimintaa.

­ lastenkutsut ovat mukavia tapahtumia lapsille ja samalla he tutustuvat paremmin toisiinsa.

- pelin järjestämisen suhteen on paljon mahdollisuuksia.

­ yleisesti ottaen on kaikkien saatava mahdollisuus päästä pelaamaan.

­ kun pelaajia on paljon, on nelinpeli hyvä pelimuoto, jolloin tasoerot eivät pääse niin suuriksi, kun paremmat eivät pelaa keskenään parina.

3. TÄRKEIMMÄT PELISÄÄNNÖT

Varsinkaan nuoremmat pelaajat eivat jaksa kovin kauan keskittyä tekniikkaharjoitteluun. Niinpä jokaiseen harjoitukseen kannattaa sisällyttää myöskin peliharjoittelua. Ja kun pelataan pisteistä, on syytä tietää pöytätenniksen säännöt, joista oleellisimmat on koottu tähän. Myös täydelliset pelisäännöt (Suomen Pöytätennisliiton viralliset säännöt, sääntökirja) on koottu pöytätenniksen www-sivuille.

3.1 ALOITUS

Ottelu aloitetaan arpomalla. Arvonnan voittaja voi valita seuraavasta:

• aloittaa syöttäminen
• ottaa vastaan syöttö
• valita puoli
• antaa valinta vastustajalle
  

3.2 SYÖTTÖ JA SYÖTÖNVAIHTO

Peli aloitetaan syötöllä. Ensimmäisenä vuorossa oleva pelaaja syöttää aluksi viisi syöttöä. Tilanne ensimmäisen syöttövuoron vaihtuessa voi olla 5-0, 4-1 tai 3-2 jommankumman hyväksi. Sen jälkeen syöttövuoro siirtyy vastustajalle, joka syöttää viisi syöttoä jne.

Oikea syöttö suoritetaan seuraavasti:

1) pallo lepää syöttäjän avoimella kämmenellä
2) syöttökäsi ei saa lähteä pöydän pintatason alapuolelta, kuten ei mailakäsikään. Palloa pitävä käsi ei myöskään saa olla pöydän päällä syöttöheittoa aloitettaessa.
3) pallon pitää mailaan osuessaan olla pöydän ja sen kuvitellun jatkeen takana
4) palloa on heitettävä ylöspäin vähintään 16 cm = noin verkon korkeus
5) palloa ei saa Iyödä ennen kuin se on käynyt lakipisteessään. On siis Iyötävä laskeutuvaan palloon.
6) pallon pitää ensin koskettaa syöttäjän omaa pöytäpuoliskoa ja pompata siitä verkon yli vastustajan puolelle. Jos pallo syötettäessä osuu verkkonauhaan, mutta on muuten oikea, se uusitaan.

HUOM!

Peli on käynnissä, kun pallo on ilmaan heitettäessä irronnut syöttäjän kämmeneltä. Eli jos syöttäjä syöttäessään Iyö ohi pallosta, saa vastaanottaja pisteen.

3.3 PISTE, ERÄ, OTTELU

Kun pelaaja Iyö pallon verkkoon tai pöydan ulkopuolelle, saa vastustaja pisteen. Ensimmaiseksi 21 pistettä saanut voittaa erän. Erän voittamiseen tarvitaan kuitenkin kahden pisteen ero eli jos tilanne on tasan 20­20, pelataan ns. jatkopalloja niin kauan kunnes vaadittava kahden pisteen ero syntyy, esim. 22­20, 23­21 jne. Jatkopalloilla pelattaessa vaihtuu syöttö jokaisen pisteen jälkeen.
Ottelut pelataan tavallisesti "paras kolmesta ­menetelmällä, ts. ensin kaksi erää voittanut pelaaja voittaa koko ottelun (2­0 tai 2­1).

Pelipuolia vaihdetaan joka erän jälkeen ja ratkaisevassa erässä toisen pelaajista päästessä 10 pisteeseen. Erien välillä on kahden minuutin tauko.

Syöttäjä valhtuu joka erässa, eli ensimmaisessä erässä aloittanut on toisen erän alussa vastaanonaja. Kolmannessa erässa aloinaa taas ensimmaisen erän syöttäjä.

3.4 NELINPELI ­ KAKSI PELAAJAA KUMMALLAKIN PUOLELLA

Nelinpelissä Iyövät saman parin pelaajat palloa VUOROTELLEN
Syöttö Iyödään viistoon syöttäjän kannalta siten, että pallo ensin osuu oman pöytäpuoliskon oikealle puolelle ja sitten verkon ylitettyään vastustajan vasemmalle pöytäpuoliskolle. Jos syöttö epäonnistuu eli osuu jommalla kummalla puolella viivan väärälle puolelle, saa vastustaja pisteen.

- syötön saa palauttaa minne tahansa syöttäjan pöytäpuoliskolle.
- vastaanottojärjestyksen tulee vaihtua joka erässä.
- ratkaisevassa erässä puolten vaihdon yhteydessä vaihdetaan myös vastaanottajaa.

Nelinpelin syöttö­ ja vastaanottojärjestys:
Parin A ja B vastustajana on pari X ja Y
Pari AB voittaa arvonnan ja valitsee syöttövuoron:
1. erä: Pari AB valitsee A:n aloittamaan syötön. Sen jälkeen pari XY saa valita vastaanottajan, tässä tapauksessa Y:n.

1. A syöttää Y:lle viisi ensimmäistä syöttoä

2. Y syöttäa B:lle

3. B syöttäa X:lle

4. X syöttää A:lle

5. A syöttäa Y:lle, jne.

2. erä: Pari XY syöttää ensimmäisen syöttövuoron ja valitsee ensimmäisen syöttäjän, vastaanottaja määräytyy sen mukaan kumpi aloittaa syöttämisen. Jos syöttäjä on X, asettuu vastaanottajaksi B.

Lyöntijärjestys on siis vastakkainen verrattuna ensimmäiseen erään.

3. erä: Pelataan kuten 1. erä, aloittajana joko A tai B. Kun johdossa oleva pari pääsee 10 pisteeseen, vaihtuu syötön vastaanottaja vastaanottovuorossa olevassa parissa.

3.5 MUITA YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ
Vastustaja saa pisteen, jos:
- pelaaja siirtää pöytää pallon aikana tai pelaaja koskettaa verkkoon pallon aikana
- pelaaja pallon aikana nojaa pöytään vapaalla kädellään
- pelaaja pysäyttää pallon suoraan ilmasta mailalla tai mailakädella ranteesta alaspäin
- pallo osuu pöydän sivureunaan ­ hyväksytty "kanttipallo" hipaisee pöydän pelipintaa.
- Pallo sea kulkea verkon ohitse ja verkon pidikkeiden alitse pelin aikana.

4. MAILAOTE JA PERUSLYÖNNIT

Seuraavilla sivuilla on esitelty muutamia peruslyöntejä pöytätenniksestä. Näillä Iyönneillä on hyvä aloittaa harjoittelu, koska niilla oppii parhaiten hallitsemaan palloa ja tätä kautta myös varmuus pallon pitämiseksi pöydällä kasvaa.

Tulee muistaa, että pöytätennis on taitolaji, eli jotta taito karttuisi tulisi toistoja olla paljon. Mitä enemmän pelaa sitä varmemmin alkaa pallo pysya pöydällä.

Näitä Iyöntejä esiintyy myös kaikissa kilpapelaajien pelaamissa peleissä, joissa kuitenkin käytetyin Iyönti on kämmenlooppi (voimakas yläkierteinen Iyönti). Myös vastaava Iyönti rystypuolelta on suosiossa.

Lopussa on muutamalla sivulla esitetty erilaisia mailankäsittelyharjoituksia, joita voi tehdä joko yksin tai parin kanssa. Näillä harjoitteilla oppii nopeasti hallitsemaan palloa ja tekemään erilaisia taitosuorituksia jotka edesauttavat pelin oppimista. Näitä harjoitteita on hyvä tehdä esim. harjoituksien välillä jos pelaaminen alkaa väsyttää.

Suomen Pöytätennisliitosta on vuokrattavissa / ostettävissa Iyöntitekniikoita esittelevä video sekä tekniikkaopas. Nämä edesauttavat oppimista, koska niistä voi omin silmin nähdä miten oikea suoritus tapahtuu.

4.1 MAILAOTE

Maila käden luonnollisena jatkeena

Ote mailasta rento ­ ei puristeta, mutta myöskään liian löysä ote ei ole hyvä

Sama ote sekä rysty­ että kämmenlyönneissä

Oikean otteen voit tarkistaa ojentamalla käsivarren suoraksi sivulle. Tällöin pitäisi mailasta näkyä vain reuna, ei kummankaan puolen mailakumia.

4.2 PERUSASENTO

Pöytätennis on erittäin nopea laji ja jotta kaikkiin palloihin ehtisi, on perusasennon tasapainon turvaamiseksi oltava oikea.
* Asetu pöydän keskiviivan kohdalle siten, että yletyt käsi suorana koskettamaan mailalla pöydän päätyyn
* Taivuta jalkojasi polvista
* Taivuta ylävartaloa eteenpäin
* Jalat ovat kapeassa haara­asennossa, n. 1/2 metrin päässä toisistaan
* Paino päkiöillä
* Maila vartalon edessä
* Siirrä maila aina Iyönnin jälkeen perusasentoon vartalon eteen

4.3 RYSTYPALLOTTELU

Rystypallottelu on ensimmäinen pingiksen ns. peruslyönneistä.

Pallotteluksi kutsutaan alakierteistä Iyöntiä, joka Iyödään avoimella mailalla.

* Perusasento

* Mailan kulma avoin = Iyöntipinta näkyvissä

* Katse palloon

* Lyönti suoritetaan KYYNÄRVARRELLA, kyynärpää ei liiku juuri lainkaan

* Lyönti lähtee vastakkaisen olkapään tasolta ja kyynärvarren liike suuntautuu alas­eteenpäin kunnes käsivarsi on melkein täysin ojentunut

4.4 KÄMMENPALLOTTELU

Kämmenpallottelu on usein vaikeampi suorittaa kuin rystypallottelu. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen kannattaakin pelaajan motivoimiseksi siirtyä harjoittelemaan kämmenperuslyöntiä ja kämmenkontrauslyöntiä ja vasta sen jälkeen keskitytään kämmenpallottelun harjoitteluun.

* Valmiusasento
* Mailakulma avoin
* Lyönti kyynärvarrella
* Kyynärpää pysyy lähes paikallaan

4.5 RYSTYKONTRAUS

Rystykontraus on varsinkin naisten pelissä paljon käytetty Iyönti, kämmeneltä Iyödään useimmiten joko looptai tappolyonti. Nopea rystykontraus, "nokitus", on pelissä erittäin tehokas Iyönti. Kontrauslyöntien oppimisen jälkeen on helppo slirtyä harjoittelemaan tappo­ ja blokeerauslyöntejä.

* Valmiusasento
* Jalat rinnakkain kapeassa haara­asennossa
* Mailakulma hieman suljettu
* Maila viedään Iyönnin aikana vartalon edestä pöydänpinnan tasolta eteen­ylöspäin Iyöntikäden
* Olkapään tasalle siten, että käsi ojentuu lähes suoraksi
* Osuma palloon korkeimmassa kohdassa tai hieman aikaisemmin

4.6 KÄMMENKONTRAUS

Hyvin opittu peruslyönti takaa kontrauksen nopean omaksumisen. Kontrauslyönnissä on hieman yläkierrettä ja se suoritetaan lähellä pöytää seisoen. Erona peruslyöntlin, kontrauslyönnissä liike suuntautuu enemmän eteenpäin ja palloon osutaan joko korkeimmassa kohdassa tai hieman aikaisemmin.

* Valmiusasento
* Oikeakätisillä oikea jalka taaempana
* Mailakulma hieman suljettu
* Lyönti suoritetaan kyynärvarrella
* Maila lähtee pöydänpinnan tasolta ja Iyöntiliike suuntautuu vinosti eteen­ylöspäin vastakkaisen olkapään tasolle
* Ylävartalo on palloon päin ja kiertyy Iyönnin aikana
* Osuma palloon lentoradan korkeimmassa kohdassa tai hieman aikaisemmin

4.7 SYÖTTÖ

Syötöllä on pingiksessä todella tärkeä merkitys. Syöttö ei ole vain sitä varten, että pallo saadaan peliin ja varsinainen ottelu pääsee alkamaan. Se on ainoa Iyönti, johon ei vastustaja pysty vaikuttamaan. Syöttö ja mahdollisesta palautuksesta suoritettava Iyönti ovat nykypäivänä pingiksessä ratkaisevimpia aseita. Siispä sinun kannattaa uhrata aikaa syöttöjen harjoitteluun.

Pallo on syötettäessä heitettävä avoimelta kämmeneltä lähes pystysuoraan verkon korkeuden verran ylöspäin.

* Palloon saa Iyodä vasta kun se on laskeutumassa.
* Pallo ja maila on syötön aikana oltava pöydän pinnan yläpuolella

Syötön tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä:
* SIJOITUS * VAUHTI * KIERRE

Alakierteinen syöttö

Alakierteinen syöttö suoritetaan avoimella mailalla. Mitä vähemmän avoin mailakulma on, sitä vähemmän on syötössä kierrettä.

Maila viedään alakierresyötössä eteenpäin­alaspäin. Jotta palloon saataisiin enemmän kierrettä suoritetaan ranteella terävä liike juuri kun maila osuu palloon.

Alakierresyöttö kannattaa opetella antamaan sekä pitkänä että Iyhyenä. Lyhyt alakierresyöttö on ehkä eniten käytetty otteluissa. Lyhyt syöttö saadaan aikaan siten, että pallo omalla pöytäpuoliskolla osuu mahdollisimman lähelle verkkoa. Harjoiteltaessa Iyhyttä syöttöä, voidaan testata onko se Iyhyt, antamalla sen pompata vapaasti toisella puolella. Jos se pomppaa vähintään kaksi kertaa, voidaan puhua Iyhyestä syötöstä.

Yläkierteinen syöttö

Yläkierteinen syöttö suoritetaan suljetulla mailalla. Maila suuntautuu eteenpäin­ylöspäin.

Nopea, pitkä ylakierresyöttö on tehokkain. Se onnistuu Iyömällä pallo omalla pöytäpuoliskolla lähelle pöydän päätyreunaa.

Vaihtelevuutta syöttöharjoitteluun saat aikaan testeillä, esim. tarkkuustesteilla, järjestämällä kilpailuja, joissa syötön merkitys korostuu, esim. suoraan syötöstä saatu ratkaisu antaa kolme pistettä, syötön palautuksesta tehty ratkaisu kaksi pistettä ja muista normaalisti yksi piste.

Sivukierteiset syötöt

Puhtaassa sivukierresyötössä on mailakulma lähes suorakulma. Käytännössä sivukierresyöttoön on lähes aina lisätty joko alakierre tai yläkierre eli mailakulma vaihtelee sen mukaan. Sivukierteisessä syötössä mailan liike voi suuntautua sivusuunnassa joko oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle ja se voidaan suorittaa joko rysty­ tai kämmenpuolelta kuten kaikki muutkin syötöt.

Syötön vastaanotto

Syötön vastaanotto määräytyy syötön kierteen ja pituuden mukaan.
Vastaanottajan on ensin pyrittävä näkemään, onko syottö ylä­ vai alakierteinen. Tiukka alakierresyöttö on paras palauttaa alakierteisenä takaisin, mutta löysemmistä pitkistä alakierresyötöistä ja yläkierresyötöistä voi palautuksen tehdä myös yläkierteisenä Iyöntinä. Yleensä syötöissä on aina mukana myös sivukierrettä. Silloin pallo pyrkii syötönpalautuksessa suuntautumaan siihen suuntaan, johon syöttäjän maila liikkuu syöttöhetkellä.

PINGISTERMEJÄ

aerobinen energia = hapen ja kemiallisten yhdisteiden avulla tuotettu energia
alakierre = pallo pyörii Iyöntisuuntaan nähden taaksepäin oman akselinsa ympäri
alakierrepuolustus = pelaaja palauttaa alakierteellä yläkierteisen Iyönnin
anaerobinen energia = ilman happea tuotettu energia
avoin mailan kulma = mailan ja pöydän välinen kulma on suurempi kuin 90° Iyöntisuuntaan nähden
backhand = rystylyönti: käden ulkopuoli on käännetty Iyöntisuuntaan
backside­maila  = sienikumi ja näppyläkumi; näppylät ovat sisäänpäin
ballong­puolustus = korkea yläkierrepuolustus, joka Iyödään kaukaa pöydästä
blokeeraus = puolustuslyönti jossa maila pannaan pallon eteen yläkierrelyönnin palauttamiseksi
cup = kilpailumuoto, jossa hävinnyt pelaaja putoaa pois
drive­lyönti = Iyönti jossa on kova yläkierre ja vauhti
erä = pelaaja joka saa ensin 21 pistettä voittaa erän; kuitenkin niin että jatkopalloilla vaaditaan kahden pisteen ero
eräpallo = pelaaja on pisteen päässä erävoitosta
ETTU =  European Table Tennis Union, Euroopan Pöytätennisunioni
Eurooppa­liiga = Maajoukkueiden kilpailukausittain järjestettävä sarjakilpailu.
flippaus = rannetta käyttäen suoritettava Iyönti pöydän pinnan yläpuolella
forehand = kämmenlyönti: käden sisäpuoli on käännetty Iyöntisuuntaan
hyökkäyspeli = yläkierteinen ja usein kovavauhtinen Iyönti
intervalliharjoitus = kuntoharjoittelumuoto jossa työ (juoksu) ja lepo vuorottelevat
henkilökohtainen varustus = maila, pallo, tossut, paita, pelihousut, pelisukat
ITTF = International Table Tennis Federation, Kansainvälinen Pöytätennisliitto
jalkatyö = kyky liikkua sivu­ ja syvyyssuunnassa
jalkatyöharjoitus = harjoitellaan järjestelmällisesti liikkumista
jatkopallot = kumpikin pelaaja on päässyt 20 pisteeseen; syöttövuoro vaihtuu kunkin pallon jälkeen ja voittoon vaaditaan kahden pisteen ero
jokainen jokaista vastaan = kilpailumuoto jossa pelataan kaikki mahdolliset ottelut
kontraus = kumpikin pelaaja Iyö nopeasti yläkierrettä lähellä pöytää
kontrolliharjoitus = harjoitus pallotuntuman saamiseksi
kuntoharjoitus = kestävyysharjoitus aerobisen kapasiteetin lisäämiseksi
kuntopiiri = voimaharjoitus käyttäen hyväksi omaa painoa liikesarjoja toistaen
kynänvarsiote = aasialainen mailaote
kaksinpeli = yksi pelaaja pöydän kummassakin päässä
kestojuoksu = tasaisella vauhdilla suoritettava juoksu (lenkki) aerobisen kestävyyden lisäämiseksi
kierre = pallo pyörii oman akselinsa ympäri
kiinteä varustus = pelisali, pöytä, verkko, valaistus
kämmenlyönti = käden sisäpuoli on käännetty Iyöntisuuntaan
kättelyote = eurooppalainen mailaote
leikkaus = alakierteinen puolustuslyönti
loop­lyönti = kova yläkierrelyönti jota käytetään ylätai alakierteistä lyöntiä vastaan
lyönnin valmiusasento = pelaaja valmistautuu suorittamaan tietyn lyönnin
maitohappo = »väsymysaine», jota kehittyy anaerobisen energian tuotannon yhteydessä
materiaalipelaaja = pelaaja joka käyttää yhdistelmämailaa sitä käännellen
NBTF = Nordisk Bordtennisförbund, Pohjoismaiden Pöytätennisliitto
nelinpeli = kaksi pelaajaa pöydän kummallakin puolella
neutreali mailankulma = mailan ja pöydän välinen kulma on 90°
ottelu = ottelu päättyy kun toinen pelaaja on voittanut kaksi erää (paras kolmesta) tai kolme erää (paras viidestä)
ottelupallo = pelaaja on pisteen päässä otteluvoitosta
pallottelu = kumpikin pelaaja lyö alakierrettä lähellä pöytää
pelitilanneharjoittelu = taktiikkaharjoittelu
perusasento = pelaaja odottaa vastustajan syöttöä tai lyöntiä
peruslyönti = ensimmäinen opeteltava yläkierteinen lyönti
peruspallottelu = kierteetön pallottelu
pudotuspallo = Iyhyt lyönti verkon taakse hyökkäyslyönnin jälkeen
ranking = pelaajien pelitaidon mukaan tehty paremmuusjärjestys
rinkipingis = leikki jossa pelaajat juoksevat ympäri pöytää lyöden palloa vuoron perään
rystylyönti = käden ulkopuoli on käännetty lyöntisuuntaan
sijoittaminen = ennakolta parhaat pelaajat sijoitetaan niin että he kohtaavat vasta loppuotteluissa
sivukierre = pallo pyörii sivusuuntaan oman akselinsa ympäri
smash = tappolyönti: kovavauhtinen lyönti
soft­maila = sienikumi mailan lavan ja näppyläkumin välissä, näppylät ovat ulospäin
sorry­pallo = pallo osuu pöydän reunaan tai verkon kautta pöydälle
SPTL = Suomen Pöytätennisliitto
step in = nopea askel kohti pöytää
step out = nopea askel takaisin perusasentoon
suljettu mailan kulma = mailan ja pöydän välinen kulma lyöntisuuntaan nähden on pienempi kuin 90°
syöttö = pelin aloitus: kumpikin pelaaja syöttää viisi syöttöä vuorotellen paitsi jatkopalloilla, jolloin syöttö vaihtuu koko ajan
taktlikka = kyky käyttää omat valmiudet, vastustajan heikkoudet ja olosuhteet hyödykseen
tappolyönti = kovavauhtinen lyönti
tekniikkaharjoitus = järjestelmällinen tapa harjoitella lyöntisuorituksia
varmuusharjoittelu = toistetaan tiettyä lyöntiä niin että pallo pysyy pöydällä mahdollisimman kauan
yläkierre = pallo pyörii lyöntisuuntaan nähden eteenpäin oman akselinsa ympäri

Viimeisin päivitys:  12.09.2001 08:33